Blogi: kirkkoherra Ari Auranen - Kirkon taistelu pandemiaa vastaan ja hyvät uutiset

Koronaviruksen julkinen käsittely ei ole juurikaan jättänyt ihmisiä uutispimentoon. Erilaiset viestimet ovat tuoneet karulla tavulla tietoisuutemme pandemian aaltojen iskeytymisen myös kotomaahamme. Siten koronavirus on herättänyt monissa huolta ja pelkoa sekä omasta että läheistensä tulevaisuudesta. Arkinen elämämme on kohdannut useita muutoksia valtionjohdon asettamien määräysten myötä. Myös luterilainen kirkko on joutunut rajaamaan ja uudelleen määrittämään sekä sisäistä että julkista toimintaansa yhteisessä taistelussamme pandemiaa vastaan. 

Koronaviruksen leviämistä on pyrittävä estämään kaikin keinoin myös seurakunnallisessa elämässä. Kaikki julkiset kokoontumiset luovat suuren riskin tartunnan saamiselle, siksi jumalanpalvelukset välitetään vain sähköisten yhteyksien välityksellä ilman kirkossa läsnä olevaa seurakuntaa, kasteet järjestetään vain enimmillään 10 henkilön läsnä ollessa isossa kirkkotilassa mutta ei kodeissa, avioliittoon vihkimistä koskee sama lukumäärällinen rajaus ja lisäksi on hyvin pahoiteltavaa omaisten kannalta, että hautajaiset joudutaan järjestämään pääsääntöisesti ulkona – hautapaikalla toteutuvana siunauksena – vain lähimpien omaisten läsnä ollessa huomioiden 10 ihmisen rajan. Hautaan siunaaminen on mahdollista toteuttaa myös myöhemmin niissä tapauksissa, joissa vainaja on ensin tuhkattu. Tällöin uurna voidaan siunata kirkossa hautajaiskaavan mukaisesti pandemian luomien rajoitteiden päätyttyä. Papisto antaa mielellään tarkempia ohjeita kirkollisten toimitusten järjestämisissä. 

Kirkko toimii omalta osaltaan parhaansa mukaan koronan vastaisessa taistelussa. Kirkolla on myös tietty erityinen tehtävänsä negatiivisten pandemiauutisten pysäyttämässä ajankuvassa. Kirkon koko olemassaolo nousee kokonaan toisenlaisesta uutisvinkkelistä, sillä kirkko on kutsuttu jo lähtökohdissaan viestimään kaikille ihmisille hyviä ja toivoa luovia uutisia! Ensimmäisen kerran nämä hyvät uutiset välitettiin taivaasta käsin Betlehemin paimenille. Näissä uutisissa välittyi monikerroksinen toivon sävyttämä viesti ihmisille. 

Ensimmäisessä uutisoinnissa kävi ilmi, ettei Jumala ollut vetäytynyt syrjään ihmisten elämästä. Sen sijaan Jumala itse halusi tulla meidän luoksemme. Näin tapahtuikin Jeesuksen syntymässä ja elämässä. Vaikka ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen Jeesus palasikin takaisin Isänsä luokse, Hän ei jättänyt meitä vaan lähetti Pyhän Henkensä luoksemme. 

Jumala on tänäänkin kiinnostunut sinun elämästäsi ja kysymyksistäsi sekä yhtä lailla huolistasi. Voit siten lähestyä luottavaisesti Jumalaa ja kertoa sisimpäsi asiat Hänelle. Miten sitten voisit sanoittaa rukouksesi? Samaan kysymykseen opetuslapset saivat kerran vastaukseksi Isä meidän –rukouksen.  Se on Jeesuksen opettama rukous ja hyvä sellainen myös tähän päivään. Toisena Raamatusta nousevana rukousmallina on Herran siunaus, joka on tarkoitettu yhteydenpitoa varten, Jumalan kanssa! Hän haluaa kuulla sinun äänesi, kohdata sinut! Voit rohkeasti ottaa käyttöösi nämä rukoukset!

Hyvien uutisten perustana on lupaus Jeesuksesta, joka tuli pelastajaksemme. Jeesus sovitti syntimme ja avasi tien ikuiseen elämään. Niinpä saamme rohkeasti turvautua Häneen, kutsua Jeesusta avuksemme, pelastajaksemme ja oppaaksemme kerran avautuvaan ikuiseen elämään saakka. Hyvä uutinen on siinä, että Jumala antoi meille Jeesuksen, johon saamme turvautua, uskoa ja luottaa niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Usko Jeesukseen voittaa kuolemankin luoman pimeyden, koska uskoon sisältyy toivo ja odotus ikuisesta elämästä taivaan kodissa sekä jälleennäkemisen ilo.

Edellä kuvatut hyvät uutiset ovat luettavissa Raamatusta. Ne avautuvat vaikkapa Uuden testamentin evankeliumien esittämistä näkymistä. Yksi tällainen on kirjoitettu Johanneksen evankeliumiin, jossa Jeesus itse sanoo: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Kirkolla on siten kerrottavanaan toivon sanoma, myös sinulle!

Ari Auranen, kirkkoherra