Kirkko, Kirkkotie 24, 63500 Lehtimäki

Lehtimäen kirkko kuuluu maamme kauneimpien ja rakennustai- teellisesti arvokkaimpien puukirkkojen joukkoon. Tyyliltään se on tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Peltoaukean keskellä sijaitseva Lehtimäen kirkko on säilyttänyt hyvin maisemallisen asemansa. Uusklassistinen puukirkko on muodoltaan tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko. Ristikeskuksesta kohoaa kahdeksankulmainen, pieneen torniin päättyvä attika.

Erillinen kellotapuli on rakennettu 1835 (A. Hernesmaa) ja yhdistetty kirkkoon solarakennuksella 1895.

 
Lehtimäen kirkko 215 metriä korkealla mäellä

Lehtimäkeläisten teki mieli kirkkoa ja 1700 luvulla loppupuolella, tuolloin yritettiin viritellä yhteistyötä Soinin kanssa perimätieto kertoo kirkkoa aloitetun rakentamaan Laasalan Pahkamäkeen, tämä hanke jostakin syystä kariutui siinä vaiheessa, kun oli saatu seinät ikkunalautaan asti. Teelmä sai jäädä lahoamaan paikalleen.

Lehtimäkeläisten seuraava kirkonrakentamisyritys oli, kun ajettiin kirkon hirsiä Autiomäkeen. Hirret kuitenkin jäivät lahoamaan paikalleen, koska maaherra Krabbe ei katsonut suopeasti lehtimä-keläisten kirkonrakentamispuuhia. Rakennuslupa saatiin, kun kuninkaan päätöksellä v. 1799 Lehtimäestä tuli saarnahuonekunta. Kirkon rakentaminen aloitettiin jo ennen luvan saamista. Mattisenmäkeen kirkkoaalettiin rakentaa siinä toivossa, että saataisiin töysäläisiä mukaan kirkon rakentamispuuhaan, mutta toive oli turha. Lehtimäen kirkon on suunnitellut Jacob Rijf. Tukholmassa hän osallistui Kuninkaallisen maalari-ja kuvanveistäjäakatemian siviiliarkkitehtuurin harjoituksiin. Kirkko edustaa kustavilaista uusklasllista tyyliä ja on 500 hengen.

Kirkko on keskeisiltä osiltaan valmistunut vuonna 1800. Kirkko on tasavartinen ristikirkko, jossa on Rijfille ominaiset kaksinkertaiset salvokset. Kirkko oli kauan puolitekonen. Jumalanpalveluksia pidettiin puolitekosessa kirkossa.

Tapuli on lehtimäkeläisen Abraham Hernesmaan suunnittelema ja valmistama. Tapuli valmistui 1833. Hernesmaan piti pantata talonsa tapulin valmistuisen ajaksi, koska silloiset kirkon isät eivät luottaneet Hernesmaan kykyihin rakentajana.

Kirkon kello, joka hankittiin jo 1801, oli aluksi pylväiden varassa Mattisen puoleisessa päässä. Alttarirakennelma on v. 1840, ehkä Jaakko Kuorikosken suunnittelema ja Aabraham Hernesmaan rakentama (päätelty alttariranelman kuvioista). Ensimmäinen alttaritaulukin on ehkä Hernesmaan tekemä. Mattisenmäkisten lampaat olivat päässeet puolitekoseen kirkkoon, niinpä rakennettiin kirkon ympärille aita 1844, samaan aikaan hankittiin ehtoollisvälineet. Toinen kello hankittiin 1872. Alajärven kappeliksi Lehtimäki tuli 1859 ja itsenäiseksi seurakunnaksi 1904.

Tapuli yhdistettiin kirkkoon 1895, penkit uusittiin ja kirkko vuorattiin sisältä.

Vuosin 1947–1948 arkkitehti Antti Salmenlinnan johdolla uusittiin lämmitys, kirkko sähköistettiin, saatiin urut, sisävuoraus purettiin ja Salmenlinna teki kattomaalaukset. 1967 urut uusittiin 18-äänikertaisiksi.

1988–89 arkkitehtitoimisto Matti ja Aune Klemolan johdolla suoritettiin peruskorjaus. Lattia, sähkötyöt, lämmitys ja äänentoisto uusittiin. Seinät maalattiin ja penkkeihin palautettiin tammiootraus. Alkuperäinen alttaripöytä, alttarikaide ja kuorikaide palautettiin. Eteläisessä kuori-ikkunassaan Aune Klemolan suunnittelema ja Merja Ylivinkan kutoma kuultokudos ” Valon hetki ”.

Heikkokuuloisia varten asennettiin vahvistinsilmukka.

Alttaria on aikojen saatossa koristanut puinen risti ja Onni Ojan maalaama alttaritaulu, jotka nykyisin ovat eteläseinällä. Nykyinen alttaria koristava krusifiksi on lehtimäkeläisen Kalle Isolehdon tekemä, samoin alttarikaapisto, jotka ovat vuodelta 1946.

Kirkkoon on saatu lahjoituksina kappalainen J. Heikkel, ehtoolliskannu, Kaisa Erkintytär Nevantaka, messupaita, C. G. Sunell, 7-haarainen kynttiläjalka, Lehtimäen naiset, messukasukka, alba ja vihkiryijy, kirkonemännät, käytävän, alttarin ja urkuparven matot, alttariliinat ja rippialbat.
Nelli Kaltiala, kastepöytä ja – malja, Maria ja Eddie Koski, kukkamaljakot ja kynttilänsytyttäjä,
Rannankylän maa-ja kotitalousnaiset, saattovaate, Lions Club Lehtimäki, ohjelmayhteys vanhainkodille.

Lehtimäen kotiseutumuseossa on nähtävänä väkipyörä, jota on käytetty kirkonrakennushirsiä paikalleen nostettaessa ja muutama kattopaanu.

V.1846 tehtiin anomus kirkon vihkiäisten pidosta. Lupaa ei kuitenkaan saatu, perusteluna vuosikymmenien käyttö. Korjauksen 19.12.1948. jälkeen vihittiin kirkko käyttöön. Seuraava kirkon vihkiäisjuhla oli palmusunnuntaina v. 1989 korjauksen jälkeen.

Lehtimäen kirkon alttaritaulut:

Ensimmäisen alttaritaulun lahjoitti Abraham Hernesmaa ja se oli 8: kulmainen reunoiltaan vihreä ja keskeltä musta, alareunassa oli kolme koristeltua peiliä, joiden edessä 8:n kynttilänjalkaa, yläosassa kullattu aurinkosympooli ja kulmissa kukkakoristeita. Taulu oli luultavasti Hernesmaan tekemä. Seuraavan korjauksen yhteydessä alttarille laitettiin puinen risti, joka on nyt kirkon eteläseinällä.   

Onni Ojan alttaritaulu tuli kirkon alttarille v. 1933. Tarinan mukaan, silloinen Lehtimäen kirkkoherra Aarno Vihantola oli Onni Ojan opiskelukaveri, se ehkä mahdollisti lehtimäkeläisten tilauksen Ojalta. Alttaritaulun hankintaan oli varattu 4000 mk. Lehtimäen kirkossa on Onni Ojan ainut alttaritaulu. Häneltä kyllä on mm. lasimaalaukset Oulun tuomiokirkkoon ja Saloisten kirkkoon, seinämaalaukset Lapuan ja Someron hautakappeleihin.

Alttaritaulu ei kuitenkaan miellyttänyt lehtimäkeläisiä, niinpä v. 1946 saatiin alttarille lehtimäkeläisen Kalle Isolehdon krusifiksi ja alttarikaapisto, joka nykyisin on kuoriosan oikeanpuoleisella seinällä.
 

                
 
Muita taide-esineitä:

Pieni taulu, joka on viisteellä, on lukkari Eric Salin lahjoittanut Lehtimäen seurakunnalle. Taulun toteutustapa viittaa Matts Granbergin tuotantoon ja on tehty 1700-1800 luvuilla.

Enkelinpäät ovat olleet saarnatuolin katossa ja enkeli pasuuna kädessä on ollut kellotapulin läntisen oven päällä.


Kirkon edessä oleva vaivaispoika on ollut v. 2001 Seinäjoella 33:n  muun vaivaispojan kanssa näyttelyssä. Näyttely siirtyi Helsinkiin 11.04.–3.6.2001 ajaksi, josta muutaman muun valitun vaivaispojan ja Soinin vaivaistytön kanssa  Lehtimäen vaivaispoika siirtyi Edinburghiin 1.10.2001–31.1.2002. ajaksi. 

Tiedot koonnut Laura Pajula

Lehtimäen kirkko 200 vuotta -teosta on saatavissa Lehtimäen seurakuntatoimistosta