Jeesus sanoo:"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsekseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppun asti."(Matt. 28:19-20)
Kasteessa meidät liitetään Jeesuksen opetuslasten joukkoon.
Kaste on tien alku. Jokapäiväisessä elämässämme meitä kutsutaan seuraamaan Kristusta, jotta pääsisimme ainakaikkiseen elämään. Kasteen teologista kts. tarkemmin
tunnustuskirjoista.
Kasteen toimittaminen
Seurakunta toivoo, että kodit ottaisivat mahdollisimman pian lapsen synnyttyä yhteyttä seurakuntaan kasteesta sopiaksesi. Kirkkoherranvirastossa on lista pappien kasteajoista, josta voit varata itsellesi sopivan ajankohdan. Voit halutessasi ottaa myös suoraan yhteyttä siihen pappiin, jonka he toivot tulevan kasteen toimittamaan. Papit tulevat mahdollisuuksien mukaan etukäteen kodissa käymään ns. kastekeskustelun, jossa käydään kastetoimituksen kulku ja järjestelyt läpi, täytetään rekistöröimisasiakirjat ja muutenkin voidaan käydä keskustelua esim. perheen elämäntilanteesta tai kasteeseen liittyvistä asioista.
Lapsi voidaan kastaa, kun ainakin toinen vanhemmista tai yksi huoltajista on kirkon jäsen. Lapsen huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Mikäli lapsen syntymän jälkeen huoltajat eivät pääse sopun, voi huoltajan toimiva äiti yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan vuoden kuluessa lapsen syntymästä.
Kaste voi tapahtua kotona, kirkossa (joko yksityistilaisuutena tai jumalanpalveluksen - perhekirkko - yhteydessä), kappelissa tms. sen mukaan mitä vanhemmat toivovat. Seurakunta soisi mielellään, että jp:n yhteydessä toimitettavat kasteet lisääntyisivät.
Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka kuuluvat kirkkoon tai muuhun kristilliseen yhteisöön, joka hyväksyy ev.lut. kasteen. Kummien tehtävänä on olla kastetulle vanhempien ja seurakunnan apuna kristillisen kasvatuksen ja esirukouksen kohdalla.
Evankelisluterilaisessa kirkossa toimitetaan myös aikuiskasteita silloin kun henkilöä ei ole aiemmin kastettu. Tällaisia kasteita edeltää aina opetus, useimmiten yksityinen rippikoulu, jonka järjestelyistä sovitaan papin kanssa.
Lapsen kaste
Kirkkoon kuuluvien vanhempien lapsi on kastettava ilman tarpeetonta viivytystä (KJ 2:15). Lapsen uskonnollisesta asemasta päätettäessä on otettava huomioon seuraavaa: Alle 12-vuotias voidaan liittää kirkon jäseneksi, jos ainakin toinen hänen vanhemmistaan tai yksi hänen huoltajistaan on kirkon jäsen. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen uskonnollisesta asemasta. Jos he eivät pysty sopimaan siitä, voi huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä päättää yksin hänen liittämisestään kirkkoon. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 §:n nojalla päättänyt tehtävien jaosta huoltajien kesken toisin, noudatetaan lapsen kirkkoon liittämisessä kuitenkin tuomioistuimen päätöstä. 12 - 14-vuotiaan lapsen kastamiseen tarvitaan lisäksi hänen oma kirjallinen suostumuksensa. (Usk.vap.laki 3 §.)
Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Näiden lisäksi voi kummina olla henkilö, joka kuuluu muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Vähintään kahden kummin tai muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa. (KJ 2:17.) Muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenellä on oikeus toimia kummina, jos kirkolliskokous on hyväksynyt kyseisen kirkon tai yhdyskunnan kanssa tehdyn sopimuksen (KJ 1:4).
Kaste toimitetaan kirkossa, kappelissa, kotona tai muualla, sen mukaan kuin pappi ja kastettavan vanhemmat siitä sopivat (KJ 2:16).
Kaste voidaan merkitä vihki- tai perheraamattuun.
Mikä lapselle nimeksi?
Kastetoimituksta informaatiota löytyy kirkon sivuilta ja toimituksen kulku
Lapselle annettavasta nimestä säädetään laissa:
-
Etunimiä saa antaa korkeintaan kolme. Yhdysnimet (Emmi-Lotta, Juho-Pekka) katsotaan yhdeksi nimeksi. Nykyään monet yhdysnimet kirjoitetaan myös ilman viivaa (Emmalotta, Juhopekka).
-
Nimi ei saa olla sopimaton eikä sellainen, jonka käyttö voi muuten aiheuttaa ilmeistä haittaa.
-
Nimi ei saa muodoltaan tai kirjoitustavaltaan olla kotimaisen nimikäytännön vastainen.
-
Pojalle ei saa antaa naisennimeä eikä tytölle miehennimeä.
-
Sukunimi ei kelpaa etunimeksi. Muu kuin ensimmäinen nimi voidaan kuitenkin muodos-taa isän tai äidin nimestä poika- tai tytär-liitteella (Julius Eskonpoika, Jaana Hannuntytär jne.)
-
Ensimmäiseksi nimeksi ei kelpaa nimi, joka ennestään on sisaruksella tai puolisisaruksella. Toinen nimi voi olla sama.
Näistä nimilain määräyksistä voidaan poiketa perheissä, joissa vanhemmilla on eri kansallisuus, äidinkieli tai uskonto, tai jos poikkeukseen harkitaan olevan muu pätevä syy.
Jos nimestä tulee kiistaa, eurakunnat ja maistraatit pyytävät oikeusministeriön alaiselta nimilautakunnalta lausunnon nimiehdotuksesta.
Lautakunta on hylännyt esimerkiksi seuraavanlaisia nimiehdotuksia:
Tytölle: Ruska Lintu Helena, Koivu Inari, Tomu Valpuri; hylkäysperusteena se, että Lintu, Koivu ja Tomu ovat käytössä olevia sukunimiä. Pessi, koska se on pojan nimi.
Pojalle Winski Wäinö Werneri, Onni Valo Valtasar, Axl Mick, Nanuq Olavi; hylkäysperusteena se, että ne ovat kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastaisia Juana ja la Aleksanteri, koska ovat tytön nimiä.
Useimmissa tapauksissa nimilautakunta on perustanut kielteisen kantansa myös siihen, etteivät vanhemmat ole esittäneet pätevää syytä ehdotetun nimen hyväksymiselle.
On lisäksi huomattava, että kaste ei ole vain nimenantamista varten, vaikka toisaalta pappi on kastetilaisuudessa viranomainen, joka hylkää tai hyväksyy nimen.
